Yksi OIL SPILL -hankkeen 13:sta partnerista, Latvian Maritime Academy, kokosi 14.8.2019 paikalliset viranomaiset ja järjestöt sekä hankkeen partnerit Mersragsin satamaan Latviaan tutustumaan toistensa toimintaan ja viranomaisten öljyntorjuntakalustoon sekä käymään läpi fiktiivisen öljyntorjuntatilanteen kulkua. Suomesta tapaamiseen osallistuivat hanketta koordinoivan Turun yliopiston lisäksi hankkeessa mukana olevien Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin edustajat. Yhteensä osallistujia oli paikalla noin 35.
Harjoituksen aluksi osallistujille esiteltiin Mersragsin sataman toiminnan lisäksi OIL SPILL -hanke, koska paikalla oli monien sellaisten organisaatioiden edustajia, jotka eivät ole hankepartnereita. Tilaisuuden suunnittelusta ja järjestelyistä vastanneet Latvian Maritime Academyn edustajat johdattivat osallistujat harjoitukseen käyttäen case-esimerkkinä M/S Prestigen tapausta vuodelta 2002, jolloin yksirunkoinen öljytankkeri upposi Espanjan rannikon edustalla aiheuttaen laajan öljyonnettomuuden. Latviassa kun olimme, kysymys kuuluikin, voisiko vastaava onnettomuus tapahtua maan omilla aluevesillä ja miten siihen kyettäisiin reagoimaan.
Taustaksi olimme jo etukäteen saaneet tietoa Latvian tämänhetkisestä lainsäädännöstä ja ohjeista liittyen vaarallisiin kemikaaleihin, mutta yhdessäkään dokumentissa ei varsinaisesti käsitellä öljyn rantatorjuntaa. Varsinaisessa harjoituksessa kävimme läpi toimintajärjestystä, vastuita ja toiminnan eri vaiheisiin liittyviä haasteita kuvitteellisen öljyvahingon kautta.
Lisäksi osallistujille esiteltiin Latvian viranomaisten organisaatiota ja valmiutta sekä öljyntorjuntakalustoa. Kuten Suomessakin nykyään, Latviassa vastuu öljyntorjunnasta avomerellä kuuluu rajavartiolaitokselle ja rantatorjuntavastuu alueellisille pelastuslaitoksille. The Latvian Institute of Aquatic Ecology vastaa Latviassa HELCOMin eli Itämeren suojelukomission edellyttämästä kansallisesta merenhoitosuunnitelmasta ja sillä on vesistönäytteenottoon tarvittava välineistö ja osaaminen, mitä voidaan hyödyntää myös öljyonnettomuuden jälkeen.
Järjestöt eivät ole Latviassa vielä olleet mukana öljyntorjuntatehtävissä eikä niillä ole siihen liittyvää osaamista tai koulutusta. WWF:n edustajalta saimme kuulla, että järjestö on toiminut Latviassa vuodesta 1991 ja sillä on tällä hetkellä maassa noin 400 vapaaehtoista. Toinen potentiaalinen öljyntorjuntayhteistyöhön osallistuva järjestö on Latvian Association for Environmental Management, joka vastaa ympäristöasioihin liittyvästä yhteistyöstä eri sidosryhmien välillä ja muun muassa Latvian kansallisesta suunnitelmasta öljyyntyneiden eläinten hoitoon liittyen. Virolaisen Eestimaa Looduse Fond (ELF) -järjestön edustajan puheenvuorosta kävi ilmi, että ELF:n ja WWF Suomen välillä onkin jo ollut paljon yhteistyötä öljyntorjuntaan liittyvien koulutusten osalta.
Itse esittelin Suomessa vapaaehtoisille mahdollisesti soveltuvia rantaöljyntorjunnan tehtäviä edellisessä hankkeessa tehdyn videon kautta, mikä herättikin osallistujissa runsaasti kiinnostusta ja ihastusta. Suomessa järjestöjen ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä on Vapepan ansiosta jo pitkät perinteet, mikä tekee yhteistyöstä tämänkin teeman ympärillä hieman helpompaa kuin esimerkiksi Baltian maissa. Me puolestaan voisimme oppia paikallisten järjestöjen ja viranomaisten joustavuudesta toimia muissakin kuin vain omaan toimialaan kuuluvissa tehtävistä, esimerkiksi The Latvian Institute for Aquatic Ecology toteuttaa myös ympäristökasvatusta leirien kautta. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli minulle ympäristötieteilijänä erittäin kiinnostava ja ilmapiiri oli innostunut – tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista hankesuunnitelman mukaisesti!
Teksti: Heta Hyvärinen, hankesuunnittelija, Suomen Punainen Risti
Kuvat: Lauri Ojala