Kirjoittajan arkistot:tuotanto

Viranomaiset ja järjestöt yhteistyöhön OIL SPILL -hankkeen karttaharjoituksessa Latviassa

Yksi OIL SPILL -hankkeen 13:sta partnerista, Latvian Maritime Academy, kokosi 14.8.2019 paikalliset viranomaiset ja järjestöt sekä hankkeen partnerit Mersragsin satamaan Latviaan tutustumaan toistensa toimintaan ja viranomaisten öljyntorjuntakalustoon sekä käymään läpi fiktiivisen öljyntorjuntatilanteen kulkua. Suomesta tapaamiseen osallistuivat hanketta koordinoivan Turun yliopiston lisäksi hankkeessa mukana olevien Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin edustajat. Yhteensä osallistujia oli paikalla noin 35.

Kuva: Lauri Ojala

Harjoituksen aluksi osallistujille esiteltiin Mersragsin sataman toiminnan lisäksi OIL SPILL -hanke, koska paikalla oli monien sellaisten organisaatioiden edustajia, jotka eivät ole hankepartnereita. Tilaisuuden suunnittelusta ja järjestelyistä vastanneet Latvian Maritime Academyn edustajat johdattivat osallistujat harjoitukseen käyttäen case-esimerkkinä M/S Prestigen tapausta vuodelta 2002, jolloin yksirunkoinen öljytankkeri upposi Espanjan rannikon edustalla aiheuttaen laajan öljyonnettomuuden. Latviassa kun olimme, kysymys kuuluikin, voisiko vastaava onnettomuus tapahtua maan omilla aluevesillä ja miten siihen kyettäisiin reagoimaan.

Taustaksi olimme jo etukäteen saaneet tietoa Latvian tämänhetkisestä lainsäädännöstä ja ohjeista liittyen vaarallisiin kemikaaleihin, mutta yhdessäkään dokumentissa ei varsinaisesti käsitellä öljyn rantatorjuntaa. Varsinaisessa harjoituksessa kävimme läpi toimintajärjestystä, vastuita ja toiminnan eri vaiheisiin liittyviä haasteita kuvitteellisen öljyvahingon kautta.

Kuva: Lauri Ojala

Lisäksi osallistujille esiteltiin Latvian viranomaisten organisaatiota ja valmiutta sekä öljyntorjuntakalustoa. Kuten Suomessakin nykyään, Latviassa vastuu öljyntorjunnasta avomerellä kuuluu rajavartiolaitokselle ja rantatorjuntavastuu alueellisille pelastuslaitoksille. The Latvian Institute of Aquatic Ecology vastaa Latviassa HELCOMin eli Itämeren suojelukomission edellyttämästä kansallisesta merenhoitosuunnitelmasta ja sillä on vesistönäytteenottoon tarvittava välineistö ja osaaminen, mitä voidaan hyödyntää myös öljyonnettomuuden jälkeen.

Järjestöt eivät ole Latviassa vielä olleet mukana öljyntorjuntatehtävissä eikä niillä ole siihen liittyvää osaamista tai koulutusta. WWF:n edustajalta saimme kuulla, että järjestö on toiminut Latviassa vuodesta 1991 ja sillä on tällä hetkellä maassa noin 400 vapaaehtoista. Toinen potentiaalinen öljyntorjuntayhteistyöhön osallistuva järjestö on Latvian Association for Environmental Management, joka vastaa ympäristöasioihin liittyvästä yhteistyöstä eri sidosryhmien välillä ja muun muassa Latvian kansallisesta suunnitelmasta öljyyntyneiden eläinten hoitoon liittyen. Virolaisen Eestimaa Looduse Fond (ELF) -järjestön edustajan puheenvuorosta kävi ilmi, että ELF:n ja WWF Suomen välillä onkin jo ollut paljon yhteistyötä öljyntorjuntaan liittyvien koulutusten osalta.

Kuva: Lauri Ojala

Itse esittelin Suomessa vapaaehtoisille mahdollisesti soveltuvia rantaöljyntorjunnan tehtäviä edellisessä hankkeessa tehdyn videon kautta, mikä herättikin osallistujissa runsaasti kiinnostusta ja ihastusta. Suomessa järjestöjen ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä on Vapepan ansiosta jo pitkät perinteet, mikä tekee yhteistyöstä tämänkin teeman ympärillä hieman helpompaa kuin esimerkiksi Baltian maissa. Me puolestaan voisimme oppia paikallisten järjestöjen ja viranomaisten joustavuudesta toimia muissakin kuin vain omaan toimialaan kuuluvissa tehtävistä, esimerkiksi The Latvian Institute for Aquatic Ecology toteuttaa myös ympäristökasvatusta leirien kautta. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli minulle ympäristötieteilijänä erittäin kiinnostava ja ilmapiiri oli innostunut – tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista hankesuunnitelman mukaisesti!

Teksti: Heta Hyvärinen, hankesuunnittelija, Suomen Punainen Risti
Kuvat: Lauri Ojala

SÖKÖSaimaa-manuaali

SÖKÖSaimaa-hankkeen julkaisema manuaali kuvaa öljyntorjunnan toimintamallin Saimaan syväväylälle.

SÖKÖSaimaa-julkaisun kansi.

Tämä öljyntorjuntamanuaali on tiivistelmä kaikista SÖKÖSaimaa-hankkeelle laadituista tutkimuksista, selvityksistä sekä hankkeen työpajatyöskentelyn tuloksista.

Näihin kattaviin ohjeisiin kannattaa jokaisen öljyntorjunnasta kiinnostuneen tutustua.

Oil spill -hanke jatkaa öljyntorjuntavalmiuden parantamista Itämerellä

Oil spill – Enhancing Oil Spill Response Capability in the Baltic Sea Region 2019–2021 on 2,5 vuotta kestävä EU-hanke, jossa Suomen Punainen Risti on mukana. Hankkeen tavoitteena on parantaa öljyntorjuntavalmiutta Itämeren alueella ministeriöiden, viranomaisten, järjestöjen ja teollisuuden edustajien välisen yhteistyön avulla. Suomen Punaisen Ristin rooli liittyy viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön vahvistamiseen sekä roolien ja johtamisen selkiyttämiseen rantatorjunnassa.

Varsinais-Suomi toimii hankkeessa pilottialueena, jonka Vapepa-öljyntorjuntatyöryhmässä luodaan vapaaehtoisten ja viranomaisten välille öljyntorjunnan yhteistyömalli, jota voidaan soveltaa myös muualla. Erityisesti alueellisten pelastuslaitosten kanssa vahvistetaan yhteistyötä laatimalla yhteiset tavoitteet, suunnitelmat ja sopimukset ja vapaaehtoisten johtamista parannetaan koulutusten kautta.

Hankkeessa jatketaan Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa -hankkeen työtä eli jo olemassa olevien Vapepan alueellisten öljyntorjuntatyöryhmien kokoontumisia, koulutuksia ja harjoituksia. Myös uusia alueellisia öljyntorjuntatyöryhmiä perustetaan kiinnostuksen mukaan. Hankkeen materiaaleja ja hyviä käytäntöjä jaetaan paitsi kotimaassa niin myös hankkeen kansainvälisten yhteistyökumppanien kesken. Hankkeen viralliset yhteistyökumppanit ovat Suomen lisäksi Virosta, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista ja Tanskasta, lisäksi hankkeessa tehdään myös asiantuntijayhteistyötä Norjan ja Saksan kanssa.

Hankkeen kohderyhmiä on kolme: vapaaehtoiset, järjestöjen työntekijät ja viranomaiset, joiden kanssa suunnitellaan ja järjestetään koulutusta ja harjoituksia. Hankkeessa jatketaan tiivistä yhteistyötä WWF:n kanssa, lisäksi Suomesta mukana ovat hankkeen pääkoordinaattorina toimiva Turun kauppakorkeakoulu, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Neste ja Syke.

Lisätietoa:

Kuva: Suomen Punainen Risti / Joonas Brandt

Öljyntorjuntaharjoitus Oulussa

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos järjesti öljyntorjunnan koulutuspäivät Oulussa 28.-29.9.2018. Koulutuksen suunnitteluun osallistui hankkeessa mukana olleet VAPEPA:n jäsenjärjestöt. Koulutuspäivät olivat kaksiosaiset. Ensimmäisenä päivä sisälsi koulutuspäivän ja toisena päivänä koulutuksessa mukana olevat pääsivät tutustumaan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalustoon sekä osallistumaan käytännön rantakeräyskoulutukseen.

Perjantaina 28.9 käydyssä koulutustilaisuudessa Veli-Matti Hiekkataipale ja Hannu Timonen kertoivat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmiudesta sekä valmiuden kehityksestä alueellisen pelastustoiminnan aikana.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on ymmärretty öljyntorjunnan tärkeys ja siihen panostetaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on halu panostaa ja kehittää öljyntorjuntaa. Tämä on erittäin tärkeää, kun toimintaan ollaan ottamassa mukaan vapaaehtoistoimijoita. Pelastuslaitoksen ja vapaaehtoisjärjestöjen hyvä yhteistyö näkyy toiminnassa. Pelastuslaitoksen toiminta ja yhteistyö öljyntorjunnassa sai kiitosta vapaaehtoisjärjestöiltä.

Koulutuksessa nousi esiin, miten toimintaa voidaan kehittää ja miten vapaaehtoisjärjestöjä voidaan käyttää apuna öljyntorjuntaonnettomuuksissa. Osa kehitettävistä asioista pohjautuu kesällä 2017 Oulussa sattuneeseen öljyvahinkoon, jossa vapaaehtoisia hyödynnettiin torjuntatoimissa.

Pelastuslaitoksen tulisi tiedostaa ajoissa tarve vapaaehtoisten tarpeeseen öljyntorjunnassa. Koska kyseessä on vapaaehtoisjärjestö, on varattava aikaa ennen kuin käytettävät resurssit ovat vahinkoalueella. Pelastuslaitoksen kehitystarve on henkilöstönhallinta, jolla vapaaehtoiset saadaan töihin. Vapaaehtoisten ilmoittautumiseen olisi hyvä laatia yksi täytettävä lomake. Tarkoitukseen voisi kehitellä sähköisen lomakkeen, jonka torjuntatoimiin saapuva vapaaehtoinen joko lähettää täytettynä henkilölle, joka on vastuussa vapaaehtoisten hälyttämisestä tai ottaa täytetyn lomakkeen mukaan ilmoittautumispisteelle. Pelastusviranomaiselle olisi saatava tieto mahdollisimman aikaisin saapuvista vapaaehtoisista,(joukkueenjohtajat, ryhmänjohtajat, rantatorjujat) jotta käytettävissä olevat resurssit saataisiin jaettua tehokkaasti ja nopeasti esim. tiedustelutoiminnassa. Henkilöstö ja organisointi on oltava valmiina ennen kuin torjuntatoimet voivat alkaa.

Haasteena vapaaehtoisjärjestöissä on vapaaehtoisten vähäinen määrä sekä varsinkin VAPEPA:lla toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat iäkkäitäkin. Rekrytointitilaisuudet esim. yliopistossa saattaisivat korjata tätä ongelmaa. Tällä hetkellä ainoastaan WWF:llä on valmiudet öljyntorjuntaan, muille on saatava lisäkoulutusta. Joukkueenjohtajien ja ryhmänjohtajien vähäinen määrä muodostuu ongelmaksi todellisessa tilanteessa.

Pelastuslaitoksen olisi hyvä laatia viestiliikennekaavio öljyntorjuntaonnettomuutta varten. VAPEPA:lla on käytössä rajallinen määrä Virve-päätelaitteita, jotka on mahdollista saada käyttöön onnettomuustilanteessa. Lisäksi VAPEPA:lla on muuta radiokalustoa viestintään. Kun pelastuslaitoksella on laadittuna viestiliikennekaavio, onnettomuustilanteessa puheryhmien lähetys onnistuisi käytettävissä oleviin puhelimiin. Tilanteesta riippuen Virve-päätelaitteita olisi käytössä pelastustoiminnan johtajalla sekä joukkueenjohtajilla. Joukkueenjohtajan ja ryhmänjohtajien välinen viestintä tapahtuisi esim. VAPEPA:n radiokalustolla.

Lauantain käytännön harjoituksessa mukana olleille vapaaehtoisjärjestöille pelastuslaitos esitteli omaa öljyntorjuntakalustoaan. Lisäksi WWF piti pikakoulutuksen rantatorjunnasta. Päivän päätteeksi oli kuvitteelliseen onnettumuuteen liittyvä rannanpuhdistusharjoitus. Pelastuslaitoksen hankkiessa suojavarusteita öljyntorjuntaan tulisi ottaa huomioon myös pienikokoiset ihmiset, joille varusteita oli rajallisesti tällä hetkellä. Lisäksi harjoituksesta nousseita kehitettäviä asioita on mm. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa olisi hyvä olla esim. WWF:n henkilö asiantuntijana.

Toiminnan eteenpäin viemiseen vaadittaisin lisää yhteistoimintaharjoituksia. Osan harjoituksista voisi suorittaa virtuaalisena karttaharjoituksena, jossa mukana olisi myös viestiliikenne. Vapaaehtoisjärjestöt voisivat olla osana harjoitusjoukkoja, kun pelastuslaitos järjestää omia vuosittaisia öljyntorjunta harjoituksia. Harjoittelun lisääminen oli toiveena myös vapaaehtoisjärjestöjen puolelta.

Vapaaehtoisjärjestöissä on erittäin paljon käyttämätöntä potentiaalia viranomaisten käyttöön. Öljyntorjunta on yksi niistä.