Kirjoittajan arkistot:tuotanto

Oil spill -hanke jatkaa öljyntorjuntavalmiuden parantamista Itämerellä

Oil spill – Enhancing Oil Spill Response Capability in the Baltic Sea Region 2019–2021 on 2,5 vuotta kestävä EU-hanke, jossa Suomen Punainen Risti on mukana. Hankkeen tavoitteena on parantaa öljyntorjuntavalmiutta Itämeren alueella ministeriöiden, viranomaisten, järjestöjen ja teollisuuden edustajien välisen yhteistyön avulla. Suomen Punaisen Ristin rooli liittyy viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön vahvistamiseen sekä roolien ja johtamisen selkiyttämiseen rantatorjunnassa.

Varsinais-Suomi toimii hankkeessa pilottialueena, jonka Vapepa-öljyntorjuntatyöryhmässä luodaan vapaaehtoisten ja viranomaisten välille öljyntorjunnan yhteistyömalli, jota voidaan soveltaa myös muualla. Erityisesti alueellisten pelastuslaitosten kanssa vahvistetaan yhteistyötä laatimalla yhteiset tavoitteet, suunnitelmat ja sopimukset ja vapaaehtoisten johtamista parannetaan koulutusten kautta.

Hankkeessa jatketaan Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa -hankkeen työtä eli jo olemassa olevien Vapepan alueellisten öljyntorjuntatyöryhmien kokoontumisia, koulutuksia ja harjoituksia. Myös uusia alueellisia öljyntorjuntatyöryhmiä perustetaan kiinnostuksen mukaan. Hankkeen materiaaleja ja hyviä käytäntöjä jaetaan paitsi kotimaassa niin myös hankkeen kansainvälisten yhteistyökumppanien kesken. Hankkeen viralliset yhteistyökumppanit ovat Suomen lisäksi Virosta, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista ja Tanskasta, lisäksi hankkeessa tehdään myös asiantuntijayhteistyötä Norjan ja Saksan kanssa.

Hankkeen kohderyhmiä on kolme: vapaaehtoiset, järjestöjen työntekijät ja viranomaiset, joiden kanssa suunnitellaan ja järjestetään koulutusta ja harjoituksia. Hankkeessa jatketaan tiivistä yhteistyötä WWF:n kanssa, lisäksi Suomesta mukana ovat hankkeen pääkoordinaattorina toimiva Turun kauppakorkeakoulu, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Neste ja Syke.

Lisätietoa:

Kuva: Suomen Punainen Risti / Joonas Brandt

Öljyntorjuntaharjoitus Oulussa

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos järjesti öljyntorjunnan koulutuspäivät Oulussa 28.-29.9.2018. Koulutuksen suunnitteluun osallistui hankkeessa mukana olleet VAPEPA:n jäsenjärjestöt. Koulutuspäivät olivat kaksiosaiset. Ensimmäisenä päivä sisälsi koulutuspäivän ja toisena päivänä koulutuksessa mukana olevat pääsivät tutustumaan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalustoon sekä osallistumaan käytännön rantakeräyskoulutukseen.

Perjantaina 28.9 käydyssä koulutustilaisuudessa Veli-Matti Hiekkataipale ja Hannu Timonen kertoivat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmiudesta sekä valmiuden kehityksestä alueellisen pelastustoiminnan aikana.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on ymmärretty öljyntorjunnan tärkeys ja siihen panostetaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on halu panostaa ja kehittää öljyntorjuntaa. Tämä on erittäin tärkeää, kun toimintaan ollaan ottamassa mukaan vapaaehtoistoimijoita. Pelastuslaitoksen ja vapaaehtoisjärjestöjen hyvä yhteistyö näkyy toiminnassa. Pelastuslaitoksen toiminta ja yhteistyö öljyntorjunnassa sai kiitosta vapaaehtoisjärjestöiltä.

Koulutuksessa nousi esiin, miten toimintaa voidaan kehittää ja miten vapaaehtoisjärjestöjä voidaan käyttää apuna öljyntorjuntaonnettomuuksissa. Osa kehitettävistä asioista pohjautuu kesällä 2017 Oulussa sattuneeseen öljyvahinkoon, jossa vapaaehtoisia hyödynnettiin torjuntatoimissa.

Pelastuslaitoksen tulisi tiedostaa ajoissa tarve vapaaehtoisten tarpeeseen öljyntorjunnassa. Koska kyseessä on vapaaehtoisjärjestö, on varattava aikaa ennen kuin käytettävät resurssit ovat vahinkoalueella. Pelastuslaitoksen kehitystarve on henkilöstönhallinta, jolla vapaaehtoiset saadaan töihin. Vapaaehtoisten ilmoittautumiseen olisi hyvä laatia yksi täytettävä lomake. Tarkoitukseen voisi kehitellä sähköisen lomakkeen, jonka torjuntatoimiin saapuva vapaaehtoinen joko lähettää täytettynä henkilölle, joka on vastuussa vapaaehtoisten hälyttämisestä tai ottaa täytetyn lomakkeen mukaan ilmoittautumispisteelle. Pelastusviranomaiselle olisi saatava tieto mahdollisimman aikaisin saapuvista vapaaehtoisista,(joukkueenjohtajat, ryhmänjohtajat, rantatorjujat) jotta käytettävissä olevat resurssit saataisiin jaettua tehokkaasti ja nopeasti esim. tiedustelutoiminnassa. Henkilöstö ja organisointi on oltava valmiina ennen kuin torjuntatoimet voivat alkaa.

Haasteena vapaaehtoisjärjestöissä on vapaaehtoisten vähäinen määrä sekä varsinkin VAPEPA:lla toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat iäkkäitäkin. Rekrytointitilaisuudet esim. yliopistossa saattaisivat korjata tätä ongelmaa. Tällä hetkellä ainoastaan WWF:llä on valmiudet öljyntorjuntaan, muille on saatava lisäkoulutusta. Joukkueenjohtajien ja ryhmänjohtajien vähäinen määrä muodostuu ongelmaksi todellisessa tilanteessa.

Pelastuslaitoksen olisi hyvä laatia viestiliikennekaavio öljyntorjuntaonnettomuutta varten. VAPEPA:lla on käytössä rajallinen määrä Virve-päätelaitteita, jotka on mahdollista saada käyttöön onnettomuustilanteessa. Lisäksi VAPEPA:lla on muuta radiokalustoa viestintään. Kun pelastuslaitoksella on laadittuna viestiliikennekaavio, onnettomuustilanteessa puheryhmien lähetys onnistuisi käytettävissä oleviin puhelimiin. Tilanteesta riippuen Virve-päätelaitteita olisi käytössä pelastustoiminnan johtajalla sekä joukkueenjohtajilla. Joukkueenjohtajan ja ryhmänjohtajien välinen viestintä tapahtuisi esim. VAPEPA:n radiokalustolla.

Lauantain käytännön harjoituksessa mukana olleille vapaaehtoisjärjestöille pelastuslaitos esitteli omaa öljyntorjuntakalustoaan. Lisäksi WWF piti pikakoulutuksen rantatorjunnasta. Päivän päätteeksi oli kuvitteelliseen onnettumuuteen liittyvä rannanpuhdistusharjoitus. Pelastuslaitoksen hankkiessa suojavarusteita öljyntorjuntaan tulisi ottaa huomioon myös pienikokoiset ihmiset, joille varusteita oli rajallisesti tällä hetkellä. Lisäksi harjoituksesta nousseita kehitettäviä asioita on mm. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa olisi hyvä olla esim. WWF:n henkilö asiantuntijana.

Toiminnan eteenpäin viemiseen vaadittaisin lisää yhteistoimintaharjoituksia. Osan harjoituksista voisi suorittaa virtuaalisena karttaharjoituksena, jossa mukana olisi myös viestiliikenne. Vapaaehtoisjärjestöt voisivat olla osana harjoitusjoukkoja, kun pelastuslaitos järjestää omia vuosittaisia öljyntorjunta harjoituksia. Harjoittelun lisääminen oli toiveena myös vapaaehtoisjärjestöjen puolelta.

Vapaaehtoisjärjestöissä on erittäin paljon käyttämätöntä potentiaalia viranomaisten käyttöön. Öljyntorjunta on yksi niistä.