HS: Ruuhkaa Suomenlahdella – öljyturma kapealla merialueella olisi tuhoisa

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 26.7.2017 ottaa kantaan öljyturman mahdollisuuteen Suomenlahdella.

Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa- hankkeen tavoitteena on kasvattaa vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaisten aktiivisuutta onnettomuuksiin varautumisessa, tehostaa kansallista öljyntorjuntavalmiutta sekä vahvistaa yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus alla.

Julkaistu 26.7.2017

VENÄLÄISEN ydinsukellus­veneen ja taisteluristeilijän matka halki Itämeren on herättänyt runsaasti huomiota viime päivinä. Huomiota on herättänyt myös alusten suuri koko: sukellusvene Dmitri Donskoi on 172 metriä ja taistelualus Pjotr Veliki 252 metriä pitkä.

Alusten kulku on ollut näyttävää, mutta ne eivät ole poikkeuksellisen suuria Itämeren liikenteessä. Sen sijaan ydinkäyttöisten sota-alusten letka muistuttaa Suomenlahden meriliikenteen riskeistä. Suurin uhkakuva on matkustaja-aluksen ja öljytankkerin kolari, jossa jouduttaisiin evakuoimaan suuri määrä ihmisiä ja ­samalla torjumaan isoa öljyvahinkoa.

Suomenlahti on maailman vilkkaimpia merialueita. Ruuhkaisilla väylillä seilaa vuosittain noin 40 000 alusta. Sekä liikenteen määrä että alusten koko ovat kasvaneet 2000-luvulla. Yli 250-metrinen öljytankkeri ei enää ole mikään harvinaisuus. Risteilyalukset puolestaan ovat jopa 330–350 metriä pitkiä.

Navigointi Suomenlahdella on vaikeaa paitsi poikittaisliikenteen myös kapeuden ja matalikkojen sekä talvella hankalien jääolojen vuoksi. Risteävä liikenne ei helpota raskaskulkuisten tankkereiden matkaa. Täydessä lastissa olevan säiliö­aluksen pysähtymiseen menee lyhimmilläänkin yhdestä kahteen kilometriä.

Läheltä piti -tilanteita on sattunut. Liian lähellä suuronnettomuutta oltiin joulukuussa, kun kaksi täydessä öljylastissa ollutta säiliöalusta oli törmätä toisiinsa Hangon eteläpuolella. Vakavalta turmalta vältyttiin Hel­singin edustalla vuosi sitten, kun yli 300-metrinen risteilyalus kulki kohti matalikkoa 4 500 matkustajaa kyydissään.

Viime vuonna VTS-keskukset estivät Liikenneviraston mukaan kaikkiaan kymmenen karille­ajoa. Suomenlahdella keskeinen valvonnan väline on pakollinen ­ilmoittautumisjärjestelmä Gofrep, jota kaikkien yli 300 nettotonnia painavien alusten on käytettävä. Järjestelmä on auttanut estämään onnettomuuksia ja lisännyt risteävän liikenteen turvallisuutta.

Öljyturma olisi Suomenlahdelle tuhoisa. Pahin painajainen olisi kolari, jossa menetettäisiin myös ihmishenkiä. Ennaltaehkäisy on tehokkain keino estää ka­tastrofi.

Lue pääkirjoitus Helsingin Sanomien verkkosivuilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *